Green ICT
Green ICT lyhyesti
Green ICT, eli green information and communication technology, tarkoittaa digitaalisten palveluiden kestävää ja ympäristöystävällistä kehittämistä muun muassa energiatehokkuuden parantamisen, kierrätyksen ja ympäristöystävällisten teknologioiden avulla.
Green ICT:n tavoitteena on resurssiviisaus
Green ICT:n tavoitteena on vähentää ICT:n aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja edistää kestävää kehitystä.
ICT vastaa 4–10 % koko maailman energiankäytöstä ja 3–5 % hiilidioksidipäästöistä.*
Luvut ovat nousussa, joka on signaali asian vakavuudesta. Digitaalinen kehitys on tuotava osaksi yritysten vastuullisuusstrategiaa käytännön tasolla.
*Lähde: Ministry of Transport and Communications: Climate and Environmental Strategy for the ICT Sector, 2021
5 tapaa kehittää digitaalisia palveluita kestävästi
Green ICT ei suinkaan ole rakettitiedettä. Voit saada aikaan positiivista ja mitattavaa muutosta ottamalla huomioon nämä viisi osa-aluetta. Muutos vaatii ymmärryksen kasvattamista ja kulttuurin muutosta sekä kestävän digikehityksen äärelle pysähtymistä niin strategisella kuin operatiivisella tasolla.
Laitteet ja infrastruktuuri
Moderni ja skaalautuva infrastruktuuri voi vähentää energiahukkaa, kustannuksia ja päästöjä, kun sitä käytetään älykkäästi.
Ohjelmistokehitys
Ohjelmiston nopeuden, arkkitehtuurin ja käytettävyyden optimointi vähentää päästöjä ja parantaa käyttäjäkokemusta. Tarpeettoman työn välttäminen virheiden etsinnässä ja virhetilanteissa vähentää myös päästöjä.
Design
Suunnitteluratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia palveluja rakennetaan, kuinka paljon dataa siirretään ja kuinka paljon näytön käyttö kuluttaa sähköä. Mitä parempi käyttäjäkokemus on, sitä vähemmän tuhlataan käyttäjän aikaa ja samalla päästöjä syntyy vähemmän.
Palvelun elinkaari
Palvelun elinkaaren hallinta ja hoito voivat auttaa välttämään suuria uudistusprojekteja tai vaikeasti ylläpidettäviä ratkaisuja. Tämä säästää sekä kustannuksia että aikaa, ja siten myös vähentää päästöjä.
Palvelu ja sen vaikutukset
Systeemiajattelu ja eettisyys ohjaavat päätöksiä, mitä lähtökohtaisesti lähdetään kehittämään ja miksi.
Toimenpiteiden vaikutukset vähentävät päästöjä joko pienentämällä laitteiden käyttökapasiteettia tai epäsuorasti vähentämällä ihmisten ajankäyttöä laitteen parissa.
Mitä on resurssiviisas liiketoiminta ja palveluiden kehittäminen?
Miten yritykset ja ostajat voivat olla mukana edistämässä palveluiden kestävyyttä tulevaisuudessa? Katso toimitusjohtajamme Joonas Pajusen puheenvuoro Tieken MitViDi-hankkeen tapahtumassa. MitViDi-hankkeessa luodaan mittareita kestävämpien ICT-hankintojen tukemiseen
Green ICT puheenvuoro on hyvä tapa aloittaa muutos yrityksessänne
Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää Green ICT:stä ja nostamaan asian jalustalle organisaatiossasi? Tulemme ilomielin jakamaan tietoa puheenvuoron muodossa.
Puheenvuoron tarkoituksena on herättää tietoisuutta siitä, miksi kestävä digitaalinen kehitys on tärkeää ja mitä se tarkoittaa käytännössä.
Vastaamme seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on yhteys digitaalisten palveluiden ja ilmastonmuutoksen välillä?
- Mitä voidaan tehdä vihreän siirtymän edistämiseksi digitaalisten palveluiden kautta?
- Mitkä tekijät ajavat yrityksiä kohti kestävyyttä ja miksi se ei ole enää valinnainen vaihtoehto?
- Mitä on Green ICT ja mitä se tarkoittaa digitaalisten palveluiden kehittämisessä niin johtamisessa, suunnittelussa, kehityksessä kuin tuotehallinnassa?
- Mitkä ovat 5 mitattavissa olevaa konkreettista muutosta, jotka edistävät kestävämpää digitaalista kehitystä?
- Faktoja ilmastovaikutuksista ja mahdollisuuksista digitaalisessa kehityksessä.
Kutsu meidät puhumaan!
Puheenvuoron kesto on noin 60 minuuttia, ja sisältö voidaan räätälöidä yrityksesi tarpeisiin ja lähtökohtiin. Puhujana toimii Fraktion toimitusjohtaja Joonas Pajunen.
Keynote-puhuja
Joonas Pajunen
Joonas Pajunen toimii Fraktion toimitusjohtajana. Hän on myös kokenut ohjelmistokehittäjä, jolla on yli vuosikymmenen kokemus digitaalisten palveluiden kehittämisestä eri toimialoilla.
Joonas esittää ajatuksia 2000-luvun alun teknisestä tehokkuudesta sekä ketteryydestä ja läpinäkyvästä organisaatiokulttuurista osoittaakseen, miten kestävät digitaaliset tuotteet tulisi rakentaa.
Joonas soveltaa systeemiajattelua digitaalisten tuotteiden kehittämisessä tehtäviin valintoihin kuten markkinavaatimuksiin, teknologisiin mahdollisuuksiin, työnantajamielikuvaan ja yksilöllisiin kannustimiin.
Toimitusjohtaja