Jos työskentelet digitaalisten palveluiden parissa, et ole voinut välttyä saavuttettavuuden aihepiiriltä. Lainsäädäntö asettaa tietyt velvoitteet, mutta sen ei pidä olla ainoa motivaattori saavutettavien palveluiden luomiseen. Vaikka jokaisen digitaalisen palvelun ei tarvitse noudattaa saavutettavuusdirektiivien kriteerejä, huomioimalla saavutettavuus mahdollistetaan laajempi käyttäjä- ja asiakaskunta palvelulle.
Oman palvelun saavutettavuuden taso kannattaakin määrittää käyttäjäryhmien pohjalta. Mikä on taso, jonka tässä palvelussa haluamme saavuttaa? Inklusiivinen suunnittelu lisää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuudesta hyötyvät kaikki.
Tässä kirjoituksessa jaamme näkemyksiämme, mistä saavutettavuuden varmistamisessa kannattaa aloittaa. Olemme luoneet ilmaisen saavutettavuuden materiaalipankin, josta saat työkaluja palvelunne arviointiin sekä auditointiin sopivan check-listin verkkotyökaluna. Niistä lisää myös artikkelin loppupuolella.
Saavutettavuus ja käytettävyys eivät ole eri asioita
Hyvä käytettävyys ja hyvä bisnes kulkevat käsi kädessä. Saavutettavat palvelut eivät palvele vain toimintarajoitteisia ihmisiä, vaan sopivat kaikille. Saavutettavuudella pyritään luomaan selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä eli asioita, jotka varmistavat hyvää käyttökokemusta. Monet asiat, jotka koemme mukavina (esim. tekstitykset videolla) tukevat saavutettavuutta.
Jopa 1,2 miljoonalla suomalaisella on jonkinlaisia toimintarajoitteita, joten palvelujen saavutettavuus koskettaa monia. (Kuntaliitto, THL) Lisäksi Suomen väestön ikääntyy, joten myös vanhempien käyttäjäryhmien pitää pystyä navigoimaan digitaalisissa palveluissa enenevissä määrin. Yritys ei voi sulkea käyttäjäryhmiä palvelun ulkopuolelle, koska he ovat liian vanhoja käyttämään sitä. Sen sijaan meidän pitää muuttaa ja kehittyä siinä, kuinka palveluita suunnitellaan ja rakennetaan.
Saavutettavuudella on myös selvästi hyötyjä bisneksen näkökulmasta. Se muun muassa tukee monimuotoisuutta, auttaa vähentämään asiakaspalvelun kuormaa ja parantaa usein palvelun löydettävyyttä esim. hakukoneissa.
Tuttua juttua, mutta mitä voin oikeasti tehdä?
Saavutettavuus voi tuntua ylivoimaisen laajalta aiheelta. Mitä enemmän aihetta opiskelet sitä enemmän ymmärrät, kuinka paljon on vielä tehtävää. Lamaantuminen laajan aiheen ympärillä on huono vaihtoehto, ja siksi suosittelemme hyppäämään suoraan toteutukseen!
Saavutettavuuden huomioiminen on jatkuvaa työtä, ei yksittäinen täsmäisku. Mutta ennen kuin pystytään luomaan toimintamallit organisaatioon, jolla saavutettavuuden taso varmistetaan kaikessa, on hyödyllisempää ottaa pieniä askeleita parempaan suuntaan kuin ei askeleita ollenkaan.
Suurin osa saavutettavuushaasteista voidaan tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa. Toinen yleinen sudenkuoppa on kommunikaatiossa. Sillä varmistetaan, että suunnitellut asiat päätyvät koodiin asti. Saavutettavuus mielletään usein virheellisesti olevan pääosin suunnittelijan vastuulla. Nimittäin kolmas kriittinen vaihe on tekninen saavutettavuus koodissa, johon moni palvelu kompastuu. Kehittäessä pitää varmistaa, että oikeat asiat linkittyvät toisiinsa ruudunlukijalla ja käyttäjä ei jää jumiin yksittäisiin objekteihin. Toteutusvaiheessa korostuu kehittäjien oma saavutettavuusosaaminen.
Entä miten voi edistää palvelun saavutettavuutta saman tien? Tässä muutama käytännön vinkki, jotka meillä on käytössä:
Auditoi itse tai käytä asiantuntijaa
Saavutettavuusauditoinnit kattavat usein palvelun teknisen rakenteen sekä käyttöliittymän helppokäyttöisyyden ja käytettävyyden tarkastelun sekä arvioimisen. Auditointi sisältää testausta erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten ruudunlukijoilla, joilla tunnistetaan virheet ja ongelmakohdat sivustolla liikkumisessa.
Auditoinnin tavoitteena on kartoitta nykyhetken tila sekä saada tieto ongelmakohdista, joiden pohjalta palvelun saavutettavuutta voidaan lähteä kehittämään. Auditoinnin voi toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, mutta alkuun voi päästä jo tarkastelemalla tiettyjä ominaisuuksia itsekin. Oma arviointi tunnistaa suurimmat kehityskohteet, joista on helppo jatkaa laajempaan saavutettavuusauditointiin.
Olemme Fraktiolla luoneet materiaalipankin, josta saat työkaluja palvelunne saavutettavuuden arviointiin ja sen parantamiseen palveluissa. Työkalupakin tavoitteena on antaa perustiedot saavutettavuudesta ja tarjota työkaluja sen arviointiin. Materiaalin avulla opit tunnistamaan, mihin asioihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota, kun haluat parantaa palvelusi saavutettavuutta.
Materiaalipankin arviointipohjassa on hyvin samantyyppisiä asioita kuin käytettävyysauditoinnissa – jälleen näyttö siitä, että ne eivät ole erillisiä asioita. Tähän arviointipohjaan olemme valinneet osa-alueita, jotka eivät vaadi laajaa taustaymmärrystä heuristiikoista tai UX-suunnittelun metodeista. Tämä siksi, jotta pohja on mahdollisimman selkokielinen ja sopii monelle roolille.
Lataa 18-sivuisen materiaalipankki joko Figma-aineistona tai PDF-tiedostona riippuen mitä työkaluja itse käytät. Saavutettavuuden arviointilomake löytyy myös verkkotyökaluna.
Omalla arvioinnilla pääsee helposti alkuun, mutta kokonaisvaltaisimmat ja tarkimmat huomiot saadaan usein laajemmalla auditoinnilla sekä kokemusasiantuntijoiden apua hyödyntämällä. Jos haluat apua saavutettavuuden arvioimiseen tai järjestää valmennuksen tiimillenne, ota meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Hyödynnä työkalut saavutettavuuden parantamiseen
1. Suunnittelijoiden työkalut
Työkaluja saavutettavuuden arvioimiseen on lukuisia. Ilmaisessa resurssipankissa olemme listanneet erilaisia plugareita Figmaan, jotka auttavat suunnittelijoita työssään. Koska listasta tulisi liian pitkä, nostamme tähän vain yhden tämän hetken suosikkiplugarimme ja loput voit lukea materiaalipankista.
Tämä suunnittelijoille suunnattu hyödyllinen työkalu on Stark Accessibility Tool, jonka avulla voit varmistaa designin täyttävän erilaisia saavutettavuuden kriteereitä. Työkalun ilmaisversiolla pääsee erittäin pitkälle. Sen voi integroida suoraan Figmaan, jolloin voit tarkastella designia ja sen ominaisuuksia vain yhdestä paikasta.
Stark toolin avulla voit katsoa esimerkiksi värien kontrasteja ja tarkistaa, täyttävätkö ne saavutettavuuden kriteerit. Samalla tavoin voit tarkastella typogfrafian saavutettavuutta ja tutkia “Touch targets” -ominaisuudella, onko objekti tarpeeksi iso, jota sitä pystyy painamaan helposti esimerkiksi mobiilissa. Starkilla voi määrittää myös Alt-tekstit suoraan Figmassa ja Vison-simulaattorin avulla tarkastella, miten eri toimintarajoitteiset käyttäjät hahmottavat suunnitellun käyttöliittymän. Integraatio Figmassa tekee työstä sujuvampaa, kun saavutettavuuden tarkistuslistaa voi käydä läpi suoraan ohjelmassa, eikä tarvitse hyppiä eri ohjelmistojen ja palvelujen välillä.
Starkin lisäosa, Sidekick, on automaatio, joka lupaa parantaa designin kontrasteja, typografiaa, Alt-tekstejä ja muita ominaisuuksia hyödyntäen tekoälyä. Maksullinen lisäosa ei ole ottanut tuulta alleen ainakaan Fraktion suunnittelijoiden keskuudessa, vaan ilmaisversiolla saa jo suurimman hyödyn saavutettavuuden varmistamisessa.
2. Kehittäjien työkalut
Myös kehittäjille on lukuisia erilaisia työkaluja, jolla voidaan testata palvelun saavutettavuutta. Usein näitä työkaluja käytetään auditoinneissa, mutta ne kannattaa ottaa myös osaksi omaa arkea. Selaimiin asennettavat erilaiset pluginit ja lisäosat toimivat hyvin verkkopalveluiden saavutettavuuden varmistamiseen.
Yksi hyvä esimerkki on Wave-plugin, selaimen lisäosa, jolla voit tarkistaa verkkosivujen ja -palveluiden saavutettavuutta suoraan selaimessa. Se tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat, kuten puuttuvat alt-tekstit sekä sivuston rakenteelliset ongelmat ja on ladattavissa useille selaimille. Selainpohjaisuuden ansiosta sillä onnistuu myös salasanojen takana sijaitsevat palvelut sekä erittäin dynaamisten eli mukautuvien sivustojen tarkistaminen.
Myös ruudunlukuohjelmat, jotka lukevat tekstiä ja kuvaavat palvelun visuaalista sisältöä, ovat kehittäjien perustyökaluja saavutettavuustestauksessa. Käsin testaaminen onkin varmin tapa päästä kiinni palvelun käyttökokemukseen ja saavutettavuuden toimivuuteen. Käsin testaamista ei korvaa yksikään työkalu.
Ruudunlukijoita varten suosittelemme tutustumaan Assistiv Labsiin, joka tarjoaa monia ruudunlukijoita palveluna. Tuttuja ohjelmistoja, kuten NVDA:ta ja JAWS:ta voi käyttää sen kautta ilman, että niitä täytyy ostaa lisenssinä tai ladata omalle koneelle.
Saavutettavuutta voi testata myös automaattisilla testausohjelmilla – nämä eivät kuitenkaan sovellu ainoaksi menetelmäksi saavutettavuuden varmistamiseen, mutta toimivat hyvänä taustatukena kehityksessä. Automaattitestaukseen katso ainakin tämä.
Saavutettavat palvelut kestävät tulevaisuuden muutokset
Parhaat ja kustannustehokkaimmat tulokset saadaan, kun saavutettavuus otetaan huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuotteen elinkaarta ja se on osa kehittämistä joka päivä. Kun asia palvelussa suunnitellaan ja toteutetaan alusta alkaen saavutettavasti, varmistetaan samalla sen kestävyys tulevaisuudessa (future-proof). Kunnianhimon taso kannattaa asettaa palvelun käyttäjäryhmien pohjalta.
Tällä hetkellä lainsäädäntö edistää saavutettavuuden toteutumista julkisten palvelujen osalta, mutta uskomme, että vaatimukset palveluiden saavutettavuudessa tulevat laajenemaan ja tarkentumaan jatkuvasti. Siksi nyt jos koskaan on oikea aika ottaa saavutettavuus digitaalisten palveluiden kehittämisen keskiöön asiakaslähtöisyyden kanssa.
Jos aihe resonoi ja haluat oppia lisää, meillä valmennetaan saavutettavuuden perusteita, jossa mukana ovat myös Avaavan kokemusasiantuntijat.
