Kirjoittajat Outi Pajukallio ja Tiia Winther-Jensen ovat Helsingin yliopiston suomen kielen opiskelijoita, jotka osallistuivat keväällä 2017 Kielikonsultointi-kurssille ja tutustuivat kurssin aikana Fraktion kielen käyttöön. He saivat myös vapaat kädet kirjoittaa havainnoistaan blogiimme.
Kielestä kiinni! Näin puhut fraktiota
Fraktion kieli on jotenkin erityistä. Tämän olet, hyvä lukija, ehkä pannut merkille firman nettisivuja tai Facebook-postauksia selatessasi. Me saimme tehtäväksemme selvittää, mistä tässä erityisyydessä oikein on kyse.
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy humoristiseen tyyliin. Huumoria on somepäivitysten lisäksi paljon virallisilla nettisivuilla. Se muodostuu laskelmoitujen vitsien sijaan enemmänkin asenteesta, joka kirjoitustyylistä huokuu läpi. Fraktiolainen kieli erottuu neutraalista asiatyylistä mm. sanavalinnoillaan. Kieli on usein kuvailevaa (herkullisen helppokäyttöisiä, tervetuloa vakoilemaan meitä), ja sitä käytetään luovasti (yrityksestä puhuminen merirosvolaivana, sairauspoissaolon sijaan terveysläsnäolo). Turvallisen neutraalista tyylistä saatetaan poiketa värikkäillä sanavalinnoilla (helvetin hyvä, turha lässytys).
Kuvaileva tyyli ei kuitenkaan tarkoita, että teksti rönsyilisi sanahelinäksi, jota ei jaksa lukea. Päinvastoin. Esimerkiksi nettisivujen tekstit muodostuvat melko lyhyistä kokonaisuuksista, lauseista ja kappaleista. Yleisesti fraktiolaista tekstiä on helppo lukea. Meidänkaltaisillamme harjaantuneillakaan pilkunviilaajilla silmä ei tartu kohtiin, joissa saisi käyttää punakynää, eikä teksti kompastele jäykkiin rakenteisiin tai turhiin monimutkaisuuksiin. Tekstit eivät tunnu laskelmoiduilta, vaan rennoilta – tekstin takana on ihminen, joka kirjoittaa toiselle ihmiselle. Lukijaa muun muassa puhutellaan usein suoraan ja tuttavallisesti (autamme sinua, yhdistetään toimialaosaamisenne timanttiseen verkkopalveluosaamiseemme, Heippa kaikki fanit!).
Ei vain lukijan, mutta myös kirjoittajan inhimillisyys korostuu teksteissä. Kirjoittaja ei ole kerrasta täydellistä ja kliinistä tekstiä tuottava kone, vaan ajatuksenkulku saa näkyä esimerkiksi sulkuihin jemmattuina lisäyksinä (Kun pidämme huolen siitä että kaikki toimii, voit nukkua yösi rauhallisemmin. (Tai ehkä haluat juhlia yösi villisti, sekin käy meille.)) tai jokin sana on yliviivattu ja vaihdettu toiseen (Suunnittelemme kaiken käyttäjä ihminen edellä). Tekstin tuottamisen prosessi saa näkyä, mikä luo kirjoitukseen spontaanin ja avoimen vaikutelman.
Tiiviillä yhteisöllä on oma kieli, näin myös fraktiolaisilla. Se ei perustu ammattijargoniin, vaan omaan kulttuuriin ja sen sisäpiirihuumoriin, erikoisiin lempinimiin ja omiin sanoihin. Tiedätkö jo, mitä ovat losot tai miksi lamantiinit mainitaan vähän väliä?
Nettisivuilla käytetään usein me-muotoa sellaisten sanojen kanssa kuten rakastamme, uskomme tai arvostamme, jotka kertovat yhteisestä hengestä ja tavoitteista. Kasvottomat passiivimuodot (Fraktiolla tehdään) ovat harvassa, ja muotoa käytetään nimenomaan kutsuna yhteiseen tekemiseen lukijaa puhuteltaessa (Mietitään asiat yhdessä kuntoon, ennen kuin lähdetään tekemään). Kasvoja ei myöskään piiloteta yrityksen nimen taakse (Fraktio on, Fraktiolta saat jne.). Vaikuttaa siis siltä, että kasvoihin luotetaan.
Luottamus itseen näkyy tekstissä myös muun muassa itseironiana (Oikeastaan ainoa, mikä meillä on huonoa, on huumorintaju) ja anteeksipyytelemättömyytenä. Kuten verkkosivuilla kerrotaan, yksi Fraktion motoista on “älä pyydä lupaa, vaan pyydä tarvittaessa anteeksi”.
Tarkastelumme keskeisiksi havainnoiksi fraktiolaisesta kielestä nousivat inhimillisyys, huumori, avoimuus, me-henki ja yhteisöllisyys laajemminkin nähtynä. Ei liene sattumaa, että näitä samoja piirteitä voi lukea myös Fraktion culture auditista. Organisaation ääni on sopusoinnussa arvojen ja toimintakulttuurin kanssa. Markkinointijargonissa puhutaan ns. tone of voicesta eli siitä, miten organisaation luonne heijastuu sen käyttämissä sanoissa. Fraktion erityislaatuiselta vaikuttava kieli saattaa vihjata organisaation erityislaatuisuudesta. Ainakin se välittää rehellistä ja teeskentelemätöntä kuvaa yrityksen luonteesta, arvoista ja toimintakulttuurista.
