Heimoi! Pirteää maanantaihuomenta ja tsemppiä uuteen viikkoon!
Lukijoille ja työkavereille pahoittelut kirjoituksen viivästymisestä. Kesä meni nopeasti ja syksy jatkuu hyvällä sykkeellä.
Miten Fraktiolle?
Törmäsin Fraktion työpaikkailmoitukseen Internetin syövereissä ja raflaava otsikko “etsimme helvetin hyviä koodareita” herätti huomioni. Tallustellessani firman sivuille pidin näkemästäni – rento ilmapiiri ja hymyily väritti yrityksen sivuja kuin syksyn lehdet nykyään puita.
Olikin hyvin helppoa päättää tulla tapaamaan Fraktion väkeä perjantaipresikseen – kyseisellä kerralla runouden parissa. Esitys oli kiinnostava, hyvin järjestetty, ja yleisö oli osallistuvaa. Kirjoittelimme omia runonpätkiä yhdessä ja erikseen – eikä milloinkaan arvotettu, kuka oli työntekijä ja kuka “ulkopuolinen”.
Presiksen jälkeen keskustelu jatkui vapaasti, ja puheenaiheet vaihtelivat koneoppimisesta musiikkiin ja designista koodaamiseen. Kaikin puolin mukavaa sakkia, ajattelin.
Jossain vaiheessa joku kysyi: “Oletko säkin siis Fraktiolainen?”. Vastaukseni oli hyvin yksinkertainen: “Ehkä kohta; katsotaan!”
Virallisen työhakemuksen laitoinkin viikonlopun aikana ja ensimmäinen haastattelu sovittiin lähipäivälle. Haastattelu johti toiseen, ja pian tulikin tarjous, josta en voinut kieltäytyä.
Mitä Fraktiolla?
Jo ensimmäisen työviikon aikana pääsin asiakasprojektiin. Tiimissä työskentely lähti nopeasti vauhtiin, ja hyvin alusta asti ryhdyin tuottavaksi osaksi Fraktion arkea. Fiilis, että olisin “juniori” tai “uusi tulokas” katosi muutaman viikon jälkeen – itse asiassa minulla kesti kauemmin kuin työkavereillani ymmärtää, että olen osa Fraktion suurta perhettä.
Oli parikoodausta, asiakastapaamisia, saunomista, code review:tä, lukemattomia feature brancheja, hassuttelua ja syvällisiä keskusteluja. Oli palautetta, tuleutetta, kehityskeskustelua, kannustamista, haastamista. Oli hyviä päiviä, hymyä, oli huonoja päiviä, jaksamista. Yhdessä.
On vaikea pukea sanoiksi, kuinka tiivis yhteishenki Fraktiolla on. Keneltä tahansa ja kuka tahansa voi kysyä mitä vain, ei ole mitään syytä jäädä yksin pohtimaan ongelmaista koodia, teknisten ratkaisujen välillä valintaa, javascriptväsymystä, tai vaikkapa henkilökohtaisia asioita.
Valitettavasti kuten yleistä alallamme, projektit, joissa työskentelin, eivät ole julkisia referenssejämme. Tunnen kuitenkin olleeni mukana tuomassa lisäarvoa kyseisiin palveluihin ja niiden loppukäyttäjille kesän aikana. Me teimme sen, yhdessä.
Mitä kesän jälkeen?
Päivät, viikot, ja lopulta kuukaudet menivät vauhdikkaasti. Kesä on nyt ohi, ja tämä kesähessu päätyi takaisin täysipäiväiseksi opiskelijaksi. Tämä kuitenkin pienellä twistillä, sillä tämä tuore fraktiolainen jatkaa edelleen töitä joustavasti aina kun koulussa on tylsää tulee ikävä ehtii opinnoiltaan.
Ensiluokkaisten verkkopalvelujen suunnittelijan, tuottajan ja ylläpitäjän lisäksi Fraktio on ensiluokkainen työpaikka. Tervetuloa käymään, juttelemaan – asiakkaana, työntekijänä, kollegana, tai muuten vaan – ihan omana itsenäsi.
