Maaliskuussa 2015 parikymmentä vanhempaa sai kirjeen: “Tiedätkö mitä kullannuppusi touhuaa työkseen? Tekeekö lapsesi päivisin muutakin kuin hakkaa näppäimistöä ja piirtää fläppitaululle lamantiineja? Tervetuloa Fraktion vanhempainiltaan.”
Ajatus vanhempainillasta heräsi jo viime vuoden puolella kun ilmaan heitettiin kysymys: “miten olisi jos järjestettäisiin vanhempainilta?”. Idea jäi kytemään ja kasvoi kunnon roihuksi innokas fraktiolainen kerrallaan. Lopulta raikkaana kevätlauantaina Huolintatalolle tepasteli parikymmentä lastensa töistä kiinnostunutta vanhempaa. Mukana oli myös muutama pikkuihminen.
Päivä alkoi kuten mikä tahansa työpäivä. Ensin tultiin pääovista sisälle, kiivettiin neljänteen kerrokseen ja etsittiin Fraktio-tarralla merkitty ovi. Ulkovaatteet riisuttiin naulakkoon ja kengät jätettiin eteiseen. Samalla moni oppi miksi fraktiolaiset eivät käytä ulkokenkiä sisällä.
Luokanvalvoja Jesse Peurala toivotti perheet tervetulleiksi ja opasti heidät peremmälle.
Moni oli lukenut verkkosivuiltamme, että me teemme ensiluokkaisia verkkopalveluita. He tiesivät, että olemme kyllästyneet keskinkertaisuuteen ja haluamme tehdä suuresta ja mahtavasta Internetistä entistä paremman. Hyvä vanhemmat!! Hienosti oli kotiläksyt tehty.
Kun “heit” ja “moit” oli sanottu, käytiin läpi syy siihen miksi vanhempainilta järjestettiin. Perinteisesti yritystä ei nähdä samassa roolissa kuin perhettä. Me ajattelemme asian toisin. Me Fraktiolla olemme iso perhe. Oikeasti. Yhdessäolo ei rajoitu vain työpäiviin ja toimistoon. Yhdessä viihdytään myös muulloin ja muualla.
Koska olemme toisillemme tärkeitä, haluamme tutustua tärkeiden ihmistemme taustajoukkoihin. Haluamme tietää mistä fraktiolaiset ovat kotoisin. Ketkä ovat kasvattaneet heidät? Siksi kutsuimme vanhemmat toimistolle – Fraktion olohuoneeseen.
Vanhempia pyydettiin kirjoittamaan Post it -lapuille kysymyksiä, joihin toivoivat saavansa päivän aikana vastauksen. Käytännön asiat kiinnostivat aina työpäivien pituudesta ja tykytoiminnasta dokumentaatioon ja automaattitesteihin asti. Ilmaan nousi myös tärkeä (ja jopa filosofinen) kysymys: “Mitä on koodaus?”.
Kysymykset kerättiin taululle ja luokanvalvoja vastasi niihin esityksen edetessä. Vanhempia kehoitettiin kysymään, kommentoimaan ja kyseenalaistamaan aina kun siltä tuntui. Näin he myös kuuliaisesti tekivät.
Seuraavan tunnin aikana vanhemmat oppivat tärkeimmät asiat Fraktion periaatteista. He kuulivat avoimuudesta, luottamuksesta ja vastuusta. He oppivat sen, ettei meillä ole esimiehiä tai alaisia, ja että kaikki tekevät päätöksiä. Puhuttiin myös kokeilun kulttuurista, itsenäisistä tiimeistä ja yhdessä tekemisestä.
Esitykseen voit tutustua kokonaisuudessaan tästä.
Vanhempainillan hengessä vanhempia kannustettiin osallistumaan lastensa päivittäiseen elämään tulemalla toimistolle kylään useammin. Kupillisen kahvia voi tulla juomaan milloin tahansa (etenkin jos tuo pullaa tai mustikkapiirakkaa mukanaan). Myös lounastreffejä vanhempien ja lasten välillä ehdotettiin. Vanhempia houkuteltiin myös mukaan perjantaipresiksiin oppimaan uutta tai jakamaan omaa viisauttaan.
Ruokaa ja ryhmäkuvia
Tiukan tietopläjäyksen jälkeen oli ohjelmassa lounas. Vanhemmat olivat kuitenkin Jessen esityksestä oppineet niin “liineiksi”, että ketterästi ehdottivat aikataulumuutosta. Osa nimittäin joutui lähtemään hieman aikaisemmin, mutta halusi mukaan “luokkakuvaan”. Kirmasimme alakertaan ja otimme perhepotretin. Tämä otos tulee päätymään kultakehyksiin toimiston seinälle.
Loppu päivästä kului leppoisasti lounasta syöden ja toimistoon tutustuen. Vanhemmat saivat halutessaan nähdä kädestä pitäen mitä “mussukat” sillä tietokoneella oikein tekevät. Halukkaille opastettiin myös se, miten maskottieläimemme lamantiini (manaatti) – tuo merien viisas möhköfantti – oikeaoppisesti piirretään.
Toimiston hitit vieraiden keskuudessa
Käytännön asiat kiinnostivat lähes jokaista vanhempaa. Etenkin yksi suuri avoin toimistotila herätti kysymyksiä siitä miten työnteko onnistuu ja häiritsevätkö toimiston äänet keskittymistä. Vakuutimme, että jos yksi avoin tila toimii kouluissa, toimii se myös Fraktiolla. Työrauha on taattu kun äänekkäimmät keskustelut siirretään johonkin neukkareista. Avoimen toimiston hyödyt hakkaavat mennen tullen sen haittapuolet (ja fraktaalit nyt vain viihtyvät yhdessä yhteisessä tilassa).
Keskustelua käytiin myös ergonomiasta – kirkkaanpunaisten työtuolien säädöistä ja mustien sähköpöytien näppäryydestä.
Toimistosta löytyi monta kiinnostavaa asiaa. Tässä niistä viiden kärki vanhempien sekä mini-ihmisten näkökulmasta.
Top5 vanhempien keskuudessa:
- Geckoboard. Mitkä nää “telkkarit” on?
- Stigan jääkiekkopeli. Pientä mustaa kiekkoa lätkittiin tauotta.
- Lamantiinitaulut. “Kuka nämä on tehnyt?”
- Jättimäinen lamantiini -pehmo. “Miksi täällä on virtahepo? “
- Muovailuvahalamantiinit. “Kuka..?”
Top5 mini-ihmisten keskuudessa oli:
- Junarata. “Tsuuutsuuu!!”
- Sähköpöydät. Pöydät hurisivat ylös ja alas aina kun silmä vältti.
- Värikynät ja tulostetut värityskuvat. “Mä väritän nää kaikki!!”
- Jättimäinen lamantiini -pehmo. Toimii näköjään myös pomppulinnana.
- Muovailuvahalamantiinit. “Kuka nää on tehnyt?”
Pyysimme vanhemmilta palautetta päivästä. Palautteen mukaan hyvää oli mm. “Nähdä teidän keskinäinen hyvä ilmapiiri. Lapsella hyvät kaverit!”
Päivä oli täynnä kysymyksiä, naurua ja hymyjä. Emmekä usko, että tämä jää tähän.
